Useamman tekijän yhtäaikaa tekemää raiskausta eli ryhmä- tai joukkoraiskausta ei ole helppo löytää suomalaisista rikostilastoista. Päivän mittaisen soittokierroksen jälkeen yksi tilasto kuitenkin löytyy ja sen mukaan vuosina 2006-2009 tuomioon asti päätyneistä raiskauksista 15,7 prosenttia oli joukkoraiskauksia (oikeusministeriön selvitys). Mitään tietoa joukkoraiskausten määrien nykykehityksestä ei ole saatavilla.
Joukkoraiskaukset ovat viime aikoina tulleet tutuiksi meille lähinnä uutisjutuista, joiden äärellä olemme päässeet päivittelemään tyttöjen ja naisten heikkoa asemaa Intian kaltaisissa maissa.
Ruotsissa joukkoraiskausten trendi on ollut selvästi kasvava. Vuodesta 1995 vuoteen 2006 usean tekijän raiskaukset kasvoivat 116:sta 553:een.
Samaan aikaan Ruotsi pitää myös kyseenalaista kunniaa Euroopan raiskaustilastojen kärkimaana. Tilastojen yhteydessä huomautetaan yleensä, että naisten kynnys ilmoittaa rikos on myös madaltunut.
On kaikkien osapuolten etu, että maahanmuuttaja omaksuu uuden kotimaansa tavat ja vaatii lapsiltaan niiden tapojen oppimista
Suomessa elää oikeuspoliittisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaryhmiä, joiden riski tehdä omaisuus- tai väkivaltarikos on selvästi kantaväestöä suurempi. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä eikä valtaosa maahanmuuttajista syyllisty minkäänlaisiin rikoksiin. Korkein raiskausrikollisuustaso oli Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
On kaikkien osapuolten etu, että maahanmuuttaja omaksuu uuden kotimaansa tavat ja vaatii lapsiltaan niiden tapojen oppimista. Naisen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen on yksi tärkeä osa pohjoismaalaista elämäntapaa. Vaikka naisen koskemattomuus ei toki tyystin toteudu kantasuomalaisissakaan piireissä, ei se ole peruste sille, että maahanmuuttajaryhmät voivat toimia samoin tai ikävämmin. Myöskään uskonto ei voi olla oikeutus naisen huonoon kohteluun.
Samalla tavalla maahanmuuttajan on opittava, että tytön sukupuolielinten silpominen on rikos.
Jos maahanmuuttajan kotoutuminen epäonnistuu näiltä tai muilta osin, se on koko yhteiskunnalle pahaksi. Ja se on pahaksi myös maahanmuuttajayhteisölle, jonka jäsenistä iso osa tekee kolmea työtä vuorotta eikä missään tapauksessa riskeeraisi taivaanrannassa häämöttävää Suomen kansalaisuuttaan edes kävelemällä päin punaisia.
Somalialaistaustaisten nuorten miesten tekemäksi epäilty joukkoraiskaus ei parane hyssyttelyllä. Epäiltyä tekoa ei pidä laimentaa ”maahanmuuttajarauhan” nimissä, kuten ei pidä hyväksyä rasismiakaan tämän asian ympärillä. Somalialaisyhteisön olisi oman, muiden maahanmuuttajien ja tilanteen rauhoittumisen kannalta viisasta tulla esiin ja asettua puolustamaan naisen oikeutta omaan tahtoonsa.
Raiskauksessa tekijöiden lukumäärällä on merkitys uhrin kokeman kärsimyksen kannalta. Teon loukkaavuus ja häpeän tunteen määrä on sitä suurempi, mitä useampi tekijä osallistuu rikoksen tekemiseen.
Jokainen raiskauksen uhri kokee vakavan psyykkisen trauman, eikä traumaa voi lakaista maton alle edes rasismin tai rasistiksi leimautumisen pelossa.
Sari Helin
Kirjoittaja on yrittäjä ja Huono äiti -blogin perustaja